Prislopin luostari

Despre acest obiectiv

## Prislopin luostari – hengellisyyden ja historian keidas Hațegin sydämessä ## Historia ja perustajat Prislopin luostari, joka sijaitsee lähellä Silvașu de Susin kylää Hunedoaran piirikunnassa, on yksi Transilvanian vanhimmista munkkiyhdyskunnista. Vaikka sen alkuperä on edelleen mysteerien verhoama, uskotaan, että sen perustivat Ciulan romanialaiset aateliset keskiajalla. Ensimmäinen epäsuora kirjallinen maininta luostarista on vuodelta 1360, mutta nykyinen kirkko, joka on historiallinen monumentti (koodi HD-II-m-A-03447), on peräisin 1500-luvulta. Vuonna 1564 Valakian ruhtinas Moise Vodăn tytär, prinsessa Zamfira, rakensi luostarin "perustuksista lähtien" pelastaen sen raunioitumiselta. Naisena Zamfira vaikutti olemassa olevaan luostariin, lahjoittaen sille pyhäinjäännöksiä ja aarteita, joista vain yksi ikoni on säilynyt nykypäiviin. Hänen särkynyt hautakivensä on edelleen luostarin alueella. 1600-luvulla luostarissa asui Pyhä Johannes Prislopilainen, erakko, joka kaivoi keljansa läheisestä luolasta, josta on sittemmin tullut pyhiinvaelluskohde. Samalla ajanjaksolla luostari toimi kirkollisen opetuksen kouluna nuorille, jotka valmistuivat papeiksi. 1700-luvulla Prislop siirtyi kreikkalaiskatolisen kirkon alaisuuteen, ja se sai freskon, jonka maalasi Simion Piteștistä. Freskosta on säilynyt vain osia. ## Uskonnolliset muutokset ja merkittävät henkilöt 1900-luvun alussa kreikkalaiskatolinen piispa Demetriu Radu johti kunnostustöitä, ja vuonna 1911 ieromonahki Leon Manu, entinen Maria-Pócsin venäläisen luostarin johtaja, elvytti basiliaaniyhteisön. Vuonna 1948 Romanian yhdistynyt kirkko kiellettiin, ja luostari siirtyi Romanian ortodoksisen kirkon haltuun. Sinne siirrettiin munkki Arsenie Boca, josta tuli myöhemmin nunnayhteisön hengellinen johtaja vuoteen 1959 asti, jolloin kommunistihallinto lakkautti luostarin. Hänen hautansa luostarin hautausmaalla on nykyään tärkeä pyhiinvaelluskohde. ## Arkkitehtuuri ja pääsy Luostarin kirkko on rakennettu perinteiseen transilvanialaiseen tyyliin, ja siinä säilyvät 1500-luvun alkuperäiset rakenteet, joita on täydennetty myöhemmillä muutoksilla. Sisätiloissa huomionarvoisia ovat Zamfiran lahjoittama ikoni ja 1700-luvun freskon osat. Pyhän Johannes Prislopilaisen luola, joka on kaiverrettu läheiseen kallioon, on avoinna uskovaisille. Nykyään luostari toimii nunnaluostarina ja isännöi Pyhän Katariinan teologista luostarikoulua. Pääsy tapahtuu valtatie 66:lta, Silvașu de Susista Hațegiin johtavalle maakuntatien kautta. Vierailuaikataulu ja hinnat ovat saatavilla paikan päällä.